Paikkatieto

Mitä paikkatieto on?

Paikkatietoon liittyy aina maantieteellinen sijainti. Toisin sanoen se on tietokokonaisuus, jolla on sijaintitieto sekä ominaisuustieto. Parhaiten sitä kuvaa se, että sillä on osoite tai koordinaatti kuten esimerkiksi leirintäalueella, joka on merkitty reittikarttaan. Mäen korkeus merenpinnasta puolestaan kertoo ominaisuutta. Kun paikkatietoa käsitellään, sitä kutsutaan järjestämiseksi tai paremminkin mallintamiseksi. Tuloksena syntyy tietomalli. Paikkatietoaineistoja voi olla esimerkiksi postinumeroalueet tai onnettomuustilastot. Niiden avulla voi suunnitella tulevaisuutta, tutkia muutoksiin vaikuttavia syitä ja ennakoida joitakin asioita niiden ansiosta. Soveltamismahdollisuudet ovat melkoisen rajattomat sekä teknologian ja digitalisaation kehittyessä yhä edelleen myös hyödyntämismahdollisuuksia tulee jatkuvasti lisää. Sitä pysyvät hyödyntämään yritykset, julkinen sektori, järjestöt sekä yksittäiset kansalaiset. Monista asioista ei aina edes tule ajateltua, kuinka ne liittyvät paikkatietoon.

Paikkatieto on se, jonka perustana sijaintitieto toimii ja jonka varaan kaikki rakentuu. Sitä voidaan hyödyntää kaupoissa, kuljetuksessa, tietoliikenteessä, oppilaitoksissa, maanpuolustuksessa sekä teollisuudessa. Ja listassa ei edes kaikkea ole mainittu. Sillä tuotetaan monesti lisäarvoa sekä kilpailuetua.

Paikkatieto

Sijaintitieto on elintärkeä

Sijaintitieto voidaan ilmoittaa joko koordinaattina tai osoitteena sekä paikkakuntana ja jopa muunlaisena tunnettuna kohteena. Esimerkiksi hätäpuhelun paikantamisessa käytetään sijaintitietoa. Auttajien on vaikea löytää perille, jos sijaintitieto ei ole selvillä. Tieto sijainnista voidaan ilmaista usealla eri sovelluksella. Niitä ovat esimerkiksi AML, 112 -mobiilisovellus sekä eCall.

Monesti kysytään, että mikä ero on sijainti- ja paikkatiedolla. Sijaintitieto on ihan yksinkertaisesti paikkatieto eikä sille liity mitään muita ominaisuuksia. Paikkatieto puolestaan sisältää sijainnin, mutta sillä on sen lisäksi muitakin ominaisuuksia. Molemmissa on siis keskeisenä tekijänä juuri sijainti, mutta paikkatieto on kokonaisuutena laajempi. Näitä kahta termiä näkee toisinaan käytettävän väärin, mutta niiden ero on selkeä.

Paikkatieto

Paikkatiedon hyödyntäminen

Paikkatietoa voidaan analysoida monin eri tavoin. Päällekkäisanalyysissä aineistoja verrataan sanan mukaisesti päällekkäin ja yritetään löytää yhteyksiä näiden aineistojen välillä. Yhdistävyysanalyysi pyrkii puolestaan tarkastelemaan verkostomaisia aineistoja. Näitä ovat esimerkiksi tiestöt. Tällä analyysillä voi etsiä esimerkiksi lyhimmän tai kustannustehokkaimman reitin. Lisäksi on naapuruusanalyysi, joka tutkii kohteen yhteyttä muihin sen ympärillä oleviin kohteisiin. Vaikkapa mitkä ravintolat ovat 500 metrin päässä.

Tähän on mielenkiintoista myös suhteuttaa maanmittaus joka on siis kaiken paikkatiedon pohjalla. Monta tehtävää on välissä suoritettu, että mobiililla voi etsiä karttanäkymästä ne lähimmät ravintolat. Kaikki toiminnot ovat kehittyneet digitaaliseen muotoon, joten aina ei edes tule miettineeksi, mistä se pohjatieto on lähtöisin. Paikkatietoa on tänä päivänä niin monessa muodossa tarjolla, että sitä ei enää edes ajattele.

Paikkatieto on arjessa

Kuten äskeisestä saattoi selkeästi huomata, paikkatieto kulkee hyvin yksinkertaisesti ja huomaamattomasti arjessa mukana. Kaikkea mihin se liittyy, ei edes tule ajateltua, että se perustuu siihen. Siitä on muokkautunut monesti arkisen elämän helpottaja eikä se loppujen lopuksi ole kovin vaikea edes mieltää. Karttakäärö voikin todeta, että tutkimus ja suunnittelu tapahtuu taustalla ja yleensä hyvät lopputulokset ovat kätevästi kaikkien saatavilla. Lisäksi monia asioita hyödynnetään mobiilikäytössä, jolloin tieto kulkee kätevästi taskussa paikasta toiseen.

Maantieteellinen sijainti on aivan yhtä helppoa ajatella, mutta kuinka moni meistä mieltää sen, että se määritelmänä tarkoittaa pituuden sekä leveyden avulla ilmoitettua paikkaa? Sitähän se loppujen lopuksi on. Kartat ovat nykyään monesti digitaalisessa muodossa, joten niiden avulla on paikkoja helppo etsiä eikä tarvitse koordinaatteja ajatella. Sijainti kuitenkin perustuu kahteen astelukuun eli leveys- ja pituusasteeseen.