Karttakäärö

Mikä on karttakäärö?

Karttakäärö aukeaa ja tämän rullan sisältä paljastuu monenlaista tietoa liittyen kartoitukseen eli kartografiaan sekä maanmittaukseen. Tämä sivusto toimii puhtaasti blogin muodossa ja tavoitteemme on kerätä uusimmat uutiset sekä tietoa yleisesti näihin aiheisiin liittyen.

Maanmittauksella tarkoitetaan maan pinnan eri kohteiden koon, muodon sekä sijainnin mittaamista käytännössä, eli nimenomaan karttojen valmistukseen tähtäävää toimintaa. Samaan alaan liittyy myös yhdyskuntasuunnittelu ja alueiden kaavoitus sekä maa-alueiden suunnittelu eri käyttötarkoituksiin.

Jos olet kiinnostunut maanmittauksesta ja kaikesta siihen liittyvästä, olet ehdottomasti oikealla sivulla. Tänä päivänä kartat harvemmin ovat kääröjä. Nykyään ne ovat useimmiten digitaalisessa muodossa.

Kartta on mittakaavan mukainen ja hyvin pelkistetty piirroskuva jostakin tietystä alueesta. Karttaa katsotaan ylhäältä päin. Kartan avulla on helppo tehdä havaintoja eri paikkojen keskinäisen sijainnin mukaan tai nähdä millaisesta maastopohjasta on kysymys jollakin tietyllä alueella. Kartoilla on oma merkistönsä, jonka pohjalta siitä voi tehdä tarkkoja havaintoja. Yleensä niissä on myös pituus- ja leveyspiirit merkittyinä.

Ilmakuva on kuva, joka on otettu maastosta ja sitä pystytään käyttämään kartoituksessa. Ilmakuvista voidaan jatkojalostaa tarkkoja kuvia. Niistä on helppo analysoida ympäristön muuttumista. Niitä käytetään muun muassa tutkittaessa historiallisia kohteita.

Karttakäärö

Näiltä sivuilta löydät tietoa seuraavista asioista:

Karttakäärö

Monen mahdollisuuden ilmakuva

Vanhoista ilmakuvista voi nähdä monenlaisia mielenkiintoisia asioita. Niistä on luettavissa kohteen historiaa ja paikalla asuneiden sukujen historiaa. Maanmittaus on kehittynyt vuosien mittaan ja vanhat kuvat ovat digitoidussa muodossa, etteivät nämä kalliit aarteet tuhoudu. Digitoituna niillä on monipuolinen mahdollisuus jatkokäyttöön jopa laajemmalle käyttäjäkunnalle.

Vanhimmat kuvat löytyvät 1930-luvulta, joten mielenkiintoista historiaa on suhteellisen helposti saatavilla. Ilmakuva-arkistosta, jota Maanmittauslaitos hallinnoi, voi tilata itselleen kuvia, kunhan kertoo tarkasti miltä alueelta aineistoa haluaa. Sieltä voi löytyä mielenkiintoisia otoksia lapsuuden maisemista ja niillä on toki tietynlainen historiallinen arvo, ainakin kuvan tilaajalle. Aiheeseen kannattaa perehtyä hieman tarkemmin ja miettiä, mistä alueelta kuvan haluaa.

Maanmittausala - milloin maanmittausta tehdään?

Kun kohteen sijaintia, kokoa tai muotoa pitää määrittää, on kyseessä maanmittaus. Oikeastaan se on käytännön toimenpide, jota tarvitaan karttojen valmistuksessa ja yksinkertaisesti silloin, kun ylläpidetään maa- ja kiinteistörekisteriä. Sitä käytetään myös kaavoitukseen tai infrastruktuurin rakentamisessa. Se on siis apuväline yhdyskuntasuunnittelussa. Jokainen maata omistava on varmasti kiinnostunut oman tonttinsa koosta. Omankin tontin koko selviää maanmittauksella.

Maanmittausala on mielenkiintoinen ja monipuolinen. Työtehtäviä on monenlaisia. Ammattikorkeakoulussa yhtenä aiheena on paikkatieto. Lisäksi voi suuntautua muun muassa maankäytönsuunnitteluun ja maastomittaukseen. Ammattikoulusta puolestaan valmistuu kartoittajaksi. Mikäli haluaa yliopistoon, niin Aalto-yliopistossa voi suuntautua joko kiinteistötalouteen tai geoinformatiikkaan. Työtehtävät ovat varsin usein todella monipuolisia, joten kyllästymän tuskin ehtii. Työpaikka voi löytyä kaupungilta, Maamittauslaitokselta tai alan yrityksestä.

Karttakäärö kertoo, mitä haluat tietää?

Karttakäärö kertoo siis monipuolisesti siitä, millaista on maanmittausala, miten se on vuosien saatossa kehittynyt ja kuinka pääsee helposti tutustumaan vanhoihin ilmakuviin. Alalla on tarjolla runsaasti erilaisia työtehtäviä, mikäli on kiinnostunut opiskelemaan alaa. Työt tällä alalla eivät varmasti heti lopu, vaan aina tehdään uusia karttoja, eikä yhdyskuntasuunnittelukaan ole loppusuoralla. Maa- ja kiinteistörekisterissä on aina ylläpidettävää.

Karttakäärö perehdyttää myös siihen millainen kartta sopii mihinkin tarkoitukseen. Se on sinällään visuaalinen esitys paikkatiedosta. Ja niitähän löytyy eri tarkoituksiin kuten ilmastoon, talouteen, geologiaan, merenkulkuun ja autoiluun. Löytyypä karttoja erikseen myös retkeilyyn ja pyöräilyynkin. Eikä tässä ole vielä edes lueteltu kaikkia mahdollisuuksia. Näkövammaisille on tarjolla kohokarttoja, joita voi tunnustella käsin. Kaikkien karttojen pohjalla on kuitenkin aina paikkatieto.

Uutiset

Viimeisimmät artikkelimme

Uutiset

Suunnistus

Tänään käsittelemme suunnistusta, eli urheilulajia, jossa kartta on pääosassa. Toki tähän tarvitaan myös kompassia. Suunnistuksen tarkoituksena on löytää karttaan merkityt rastit mahdollisimman nopeasti. Suunnistusta voi

Lue lisää »

Kartan historiaa

Karttakäärö hiukan selvitteli, milloin varhaisimmat kartat ovat ilmestyneet. Löysimme tiedon, joka kertoo vanhimman kartan olleen peräisin noin vuodelta 2500 ennen ajanlaskumme alkua. Se on savitaulukartta Babyloniasta. Pohjan kartan kartografialle on luonut Erastothenes. Hän arvioi maapallon ympärysmitan sekä otti käyttöön pituus- sekä leveyspiirit. Voitaneen siis todeta, että aihe on suhteellisen vanha juttu.

Suomessa puolestaan ensimmäinen kartasto ilmestyi vuonna 1899. Sitä on päivitetty säännöllisesti ja viimeisin eli kuudes painos on vuodelta 1999. Tänä päivänä kartta onkin jo osa arkea, sillä jokainenhan ottaa äkkiä käyttöönsä Google Mapsin, kun tuntee olevansa hiukankin eksynyt tai etsii kahden paikkakunnan välimatkaa. Digitaalisuus on helpottanut karttojenkin käyttöä.