Sienipaikat kartalla sijoittuvat toisinaan hyvinkin yllättäviin paikkoihin. On kuitenkin joitain seikkoja, joita tarkkailemalla tai seuraamalla löytää varmemmin hyvän sieniapajan luokse. Useimmiten esimerkiksi täysikasvuiset, suuripuiset metsät, joissa aluskasvillisuus ei ole ainakaan pensasmaisen rehevää, ovat hyviä sienipaikkojen alustoja. Sienipaikat ovat usein sellaisia, ettei niistä juuri muilta innokkailta sienestäjiltä kuule, sillä jokainen haluaa tietenkin suojella omaa tuottoisaa aarrepaikkaansa. Jatka kuitenkin lukemista, niin sinustakin voi tulla pian salaisuuden haltija!
Mihin kiinnittää huomiota löytääkseen parhaat sienipaikat kartalla?
Usein sienihavainnot kartalla sijoittuvat sinne, missä metsää ei juurikaan ole harvennettu. Myös esimerkiksi heinikkoisista metsistä harvemmin löytää hyvää sienisatoa. Hakkuualuemetsistä löytää lähinnä onnekkaimmat sienestäjät korvasieniä, mutta muuten niissä harvemmin sienisato kukoistaa. Oikeastaan sienten metsästyksessä kaikki alkaa siitä, että sienestäjä tuntee hyvin erilaisia sienilajikkeita. Tällöin tiedossa on usein myös eri lajeille tyypillisiä ominaisuuksia tai ympäristövaatimuksia. Samoin ruokasienten tunnistaminen metsikössä on helpompaa.
Hyvä sienipaikka voi olla huono toisena aikana kaudesta. Keväällä esimerkiksi ruokasienten sato on melko yksipuolinen ja harva, joten vähänkään taitamattomamman sienestäjän on oikeastaan ennen kesäkuuta turha juuri lähteä sieniretkille. Jo kesäkuussa kuitenkin ruokasienten sato alkaa monipuolistumaan, ja niitä löytyy useimmin esimerkiksi nurmialueilta tai pientareilta sen sijaan, että esimerkiksi metsään kannattaisi vieläkään lähteä sienten perässä.
Sienihavainnot kartalla – löydä oma salainen apajasi
Juhannuksen jälkeen metsien sienitarjonta alkaa hiljalleen monipuolistua ja runsastua. Tällöin parhaat sienipaikat kartalla sijoittuvat usein koivumetsiin ja juurikin koivujen läheisyyteen. Koivuisia, kosteapohjaisia metsiä kannattaakin juhannuksen jälkeen ja heinäkuussakin suosia, mikäli halajaa parhaita sieniapajia. Havumetsät vielä tähän aikaan vuodesta eivät ole niitä parhaita sienipaikkoja, ja harvemmin niissä ennen loppukesää on oikeastaan juuri lainkaan ruokasieniä, saati sitten saaliiksi asti.
Havupuisiin metsiin voi hiukan säiden mukaan alkaa suunnistamaan sienten perässä heinäkuun loppupuolella tai elokuussa, jolloin ainakin sateisen heinäkuun jäljiltä voi usein jo löytää hyviä sienisatoja. Aloittaa kannattaa kuusimetsistä ja vasta pidemmän sadekauden jälkeen suunnata mäntymetsiin. Kun löydät satoisat sienipaikat kartalla, kannattaa ne merkata itselle muistiin ja samalla kirjata ylös, milloin ja millaisten sääolosuhteiden aikaan satohavainnot on tehnyt.
Sienet ruokapöydässä ja markkinoilla
Kun sienisato on kerätty runsaana ja monipuolisena siistittäväksi asti ja on aika ruoanvalmistukselle, on esimerkiksi Pastabox hyvä apukeino lisukkeiden tilaamisessa verkosta suoraan kotiin ruoanvalmistusta varten. Seuraavaksi voitkin alkaa valmistaa omia lempiherkkujasi tai vaikkapa siirtää myöhempää käyttöä varten osan sienisadosta säilytykseen kuivaamalla tai pakastamalla. Tarkistathan aina, että tunnistat keräämäsi sienet ja niiden soveltuvuuden ruokasieniksi. Lajitunnistus onkin yksi sieniharrastajan tärkein taito paitsi apajille löytämisen, myös turvallisuuden näkökulmasta.
Kalliit sienet, kuten mäntymetsissä viihtyvät matsutaket voivat olla löytäjälleen hyvinkin arvokkaita. Niistä esimerkiksi Japanissa maksetaan jopa tuhansia euroja kilolta, vaikka Suomen kilohinta liikkuukin lähempänä muutaman kympin kilohintaa. Näin ollen sieniharrastuksessa voi päästä myös lisätienestin äärelle, jos sienten syöminen ei niinkään tunnu omalta jutulta.
Merkitse itsellesi parhaat sienipaikat kartalla
Sienipaikkoja etsiessä on siis hyvä tietää sienilajeista ja niiden kasvuvaatimuksista sekä ympäristössä olevista metsälajikkeista. Ajantasainen satelliittikuva voi auttaa hahmottamaan lähimetsiä paremmin kuin esimerkiksi pelkkä autolla liikkuminen. Useimmiten autolla liikkuva sienestäjä joutuu joka tapauksessa hiukan miettimään auton parkkeerausta, ja fiksua voikin olla hyödyntää erilaisia metsistä löytyviä polkuja sienipaikoille pääsemiseen sen sijaan, että pyrkisi autolla kovin lähelle.
Karttojen avulla voi tutkia myös lähellä olevia vesialueita, kuten soita tai kosteikkoja. Erityisesti kuivan kesän jälkeen nämä voivatkin olla pelastavia alueita sienisaalista halajavalle, vaikka kosteikot eivät lähtökohtaisesti suurisatoisimpia sienialueita yleensä olekaan.
Syksyn parhaat sienipaikat kartalla sijoittuvat elo-syyskuussa kuusisten lehtopuisten kangasmetsien syövereihin, ja tällöin myös karummat mäntyiset kangasmetsät voivat tuottaa etsivälle tulosta. Suunnilleen syyskuun puolesta välistä eteenpäin sen sijaan runsaimmat sadot sijoittuvat ruokasienissä usein kuusivaltaisiin metsiin. Opettele siis tunnistamaan säätiloja aina alkukesästä keskikesään ja tutkaile ympäristösi metsäalueita. Saatat yllättyä, miten paljon lähimetsälläsi on annettavaa ruokapöytääsi!