Tänään käsittelemme suunnistusta, eli urheilulajia, jossa kartta on pääosassa. Toki tähän tarvitaan myös kompassia. Suunnistuksen tarkoituksena on löytää karttaan merkityt rastit mahdollisimman nopeasti. Suunnistusta voi toki harrastaa myös kuntoiluna ilman ajanottoa. Suunnistustaitoja oppii parhaiten liikkumalla luonnossa karttaa ja kompassia apuna käyttäen. Ennen suunnistusta on hyvä kuitenkin opetella suunnistuksen perusteet eli karttamerkit sekä kompassin käyttö.
Suunnistuskartta
Suunnistuskartan yleisin mittakaava on 1:1000. Suunnistuskartassa maaston kohteet on kuvattu kuudella eri väreillä piirretyillä karttamerkeillä. Karttamerkit kertovat muun muassa korkeuserot, vesialueet, polut, maantiet, rautatiet sekä erilaiset metsät, kuten tiheä metsä tai hakkuualue. Näiden karttamerkkien avulla suunnistaminen on helpompaa, sillä siten suunnistaja voi suunnitella reittinsä mahdollisimman järkevästi. Henkilön oma suunnistustaito ja arviointikyky vaikuttaakin siihen, onko suora ja lyhyt vaihtoehto parempi kuin kiertävä ja varmempi kulku-uraa kulkeva reitti. Henkilö voi kehittyä suunnistajana, kun hän miettii aina radan kierrettyä, mistä hän meni rastille. Tämän vuoksi jokaisen suunnistuksen jälkeen kannattaisikin piirtää reitti karttaan, jotta omaa suoritusta voisi paremmin analysoida.
Karttamerkkien avulla rastit on helpompi löytää, sillä karttamerkit antavat paljon osviittaa ympäristöstä. Merkit helpottavat myös kartan suuntaamista, sillä siten henkilö voi vertailla kartasta näkyviä maastonmuotoja oikeaan maastoon ja suunnata karttansa siten, että edessä näkyvät kohteet näkyvät edessä ja niin edelleen. Kartan voi toki suunnata myös kompassin avulla. Kun kartan yläreuna osoittaa kompassin pohjoisnuolen suuntaan, on kartta oikein suunnattu. Suunnistuskarttoja kannattaa tiedustella paikallisilta suunnistusseuroilta, jotka karttoja valmistavat.
Suunnistuksen eri lajeja
Suunnistuksesta on olemassa erilaisia lajeja. Kesäisin perinteisen suunnistuksen lisäksi voi harrastaa myös pyöräsuunnistusta sekä tarkkuussuunnistusta. Talvisin puolestaan lajeina ovat hiihtosuunnistus sekä latusuunnistus, jossa suunnistus tapahtuu hiihtämällä latuverkostoa pitkin. Suunnistusta voi harrastaa myös lumikengillä.
Suunnistuksesta on olemassa myös pistesuunnistus, jossa ei kuljeta ennalta määrättyä reittiä, vaan tällöin yritetään tietyssä ajassa käydä mahdollisimman monella rastilla.
Suunnistusta voi harrastaa yllättäen myös vesillä, nimittäin melontasuunnistusta. Näiden lajien lisäksi on olemassa ampumasuunnistus, mönkijäsuunnistus, autosuunnistus ja radiosuunnistus.
Suunnistus on siis erittäin monipuolinen laji, josta on kehitelty erilaisia lajeja. Suunnistuksen parhain puoli on luonnossa liikkuminen sekä luonnon havainnointi. Suunnistustaitojen kehitettyä suunnistaja voikin oppia lisäksi paljon luonnosta sekä siitä, miksi esimerkiksi puusto kasvaa tietyllä lailla eri suunnista katsottuna.