Nyt sukelletaankin kauas historiaan. Käsittelemme tänään ihmiskunnan ensimmäisiä karttoja ja sitä miten ja miksi niitä tehtiin. Karttojen historian tutkimusta kutsutaan kartografiaksi ja voisi sanoa että karttojen historia ulottuu niinkin pitkälle kuin luolamaalauksiin. Jopa niin kaukaa historiasta on löydettävissä merkkejä siitä, että ihmiset ovat halunneet merkitä ja tallentaa heille tärkeitä paikkoja.
Erikoista kuitenkin on, että ihmisen aloittaessa karttojen teon, eivät ensimmäiset kartat kuvanneet suinkaan maata vaan taivasta. Näitä
esihistoriallisia karttoja on löydetty luolamaalauksista ja ne ajoittuvat vuosiin 16500 eaa ja 12000 eaa. Tämä on kiinnostavaa, koska se kertoo siitä että esihistoriallista ihmistä kiinnosti taivaankappaleiden liikkeet ja siellä näkyvät muutokset. Luoliin tehdyillä kartoilla on haluttu varmaankin yritetty hahmottaa taivaan muuttumista ja tähtien, kuun ja auringon eri asentoja.
Varsinaisia karttoja aloittivat valmistamaan muinaiset egyptiläiset, babylonialaiset ja foinikialaiset. Silloin kartat tehtiin savitauluille ja ihminen oli jo kehittänyt suhteellisen tarkkoja maanmittausmenetelmiä joilla saada karttoihin paremmat mittasuhteet. Ensimmäinen tämän tasoinen kartta sijoittuukin vuodelle 2500 eaa.
Tieteellisen kartografian aloitti kuiten kreikkalainen Eratosthenes (n. 276–194 eaa ), jolloin hän otti käyttöön vieläkin käytettävät pituus-ja leveyspiirit. tämä mullisti karttojen tekemisen. Enne kartat eivät suinkaan aina olleet tarkoitettuja suunnistamiseen, vaan niillä oli tarkoitus lisätä ihmisten tietoutta maailmasta jossa elämme. Siksi karttojen mittasuhteet saattoivat vaidella paljonkin, mutta olennaista oli se että hahmotettiin oma paikkamme maailmassa. Karttoja on löydetty maailmasta jokaisesta maanosasta ja kulttuurista, joka kertoo siitä että se ei ole kulttuurisidonnainen asia vaan jotain joka on sisäänrakennettua. Tämä samainen uteliaisuus on saanut ihmisen luomaan huikeita keksintöjä ja matkaamaan kuuhun. Se on mielestäni jotain sellaista mikä kuuluu erottomattomana osana ihmisluontoon ja haluumme oppia, havannoida ja ymmärtää ympäröivää maailmaa.