Itsessään maanmittaus on toimintaa, jossa mittausten avulla määritellään maan pinnalla olevien kohteiden sijaintia, kokoa sekä muotoa. Maanmittausta edellytetään rakentamisessa, maan omistuksessa sekä maankäytön suunnittelussa. Touhun näkyvin tulos on kartta. Kartan avulla esitetään monenlaisia sekä maastossa näkyviä, että näkymättömissä olevia asioita kuten maanmuotoja, teitä, jokia, rakennuksia, kiinteistöjen rajoja ja korkeuskäyriä tai vaikkapa maan alta löytyviä mineraaleja. Maanmittaaja eli kartoittaja vastaa monen muun ammattilaisen kanssa yhteistyössä maankäytöstä, kaavoittamisesta ja karttojen oikeellisuudesta.
Maanmittaaja on monessa mukana
Kun haluat lohkoa tontistasi palan ja myydä sen, tarvitset paikalle maanmittaajan. Hänen tehtävänään on merkitä maastoon ja karttaan tarvittavat merkit, jotta asia selviää. Kaupunki kaavoittaa uusia tontteja ja suunnittelee uuden tien rakentamista yhdessä maanmittaajan kanssa. Suomessa tapahtuu maankohoamista edelleen rannikolla ja uuden maan ilmestyminen merestä vaatii maanmittaajaa selvittämään, kenelle maa kuuluu. Maanmittaaja tekee yhteistyötä lentäjän kanssa ilmakuvien saamiseksi ja arkeologin kanssa selvittääkseen voidaanko maastoon rakentaa, vai onko siellä suojelukohteita. Hän on siis monessa mukana.
Jos ala kiinnostaa, opiskele maanmittaajaksi eli kartoittajaksi. Kartoittajaksi voit opiskella ammattikoulussa myös aikuisiällä. Ammattikoulussa voit suuntautua esimerkiksi paikkatietotekniikkaan tai maastomittaukseen. Jatkokoulutusta järjestävät ammattikorkeat joissa voit kouluttautua maanmittausinsinööriksi tai kaavoittajaksi. Aalto-yliopistosta voit valmistua diplomi-insinööriksi suuntautuneena esimerkiksi geoinformatiikkaan ja toimia vaikkapa kaupungingeodeetin ammatissa. Ala on monipuolinen ja siitä löytyy niin ulkona tehtävää työtä kuin lakitietoa ja tietotekniikkaa vaativia tehtäviä.
Maanmittauksen historiaa
Maanmittaaja on melko vanha ammatti. Heti, kun ihminen on pystynyt ajattelemaan ympäristöään jossain mittakaavassa, vaikkapa päivämatkoina, hän on voinut luoda kuvitteellisen kartan. Karttoja on varmasti piirretty hiekkaan kertomaan hyvistä saalistus- ja marjastuspaikoista. Kun ihmiset jäivät asumaan aloilleen, tuli tärkeäksi tietää missä oli raja meidän ja muiden välillä. Maanomistus lisäsi tätä tarvetta. Tieteen kehittyessä haluttiin tietää lisää esimerkiksi maapallon mittaussuhteista. Suomenkin läpi kulkee maailman perintökohteisiinkin kuuluva Struven ketju, jolla maapalloa kolmiomitattiin 1800-luvulla.