Siirry suoraan sisältöön

Vanhat Suomen kartat

  • Maria 

Vanhat Suomen kartat ovat kiehtova tutkimuskohde alasta kiinnostuneille. Ne kertovat, millainen Suomi oli ennen. Siksi ne henkivät paljon historiaa ja ovat arkistojen aarteita. Suurin osa Suomen vanhoista kartoista sijaitsee tällä hetkellä Suomen Kansallisarkistossa. Lisäksi niitä on Ruotsin valtionarkistossa, Ruotsin kuninkaallisessa kirjastossa, maanmittauslaitoksen arkistossa ja monissa muissa Euroopan kirjastoissa. Niitä säilytetään tarkoin ja vaalitaan, sillä ne ovat oikeita aarteita, jotka halutaan säilyttää sukupolvilta toisille.

Vanhat kartat

Miten vanhat Suomen kartat kuvaavat Suomea?

Suomen vanhat kartat kertovat Suomen historiasta. Pitkään Suomen kuvaaminen kartalla perustui ulkomailla julkaistuihin karttoihin. Asia muuttui, kun ensimmäinen maanmittaaja nimeltä Olof Gangius saapui Suomeen vuonna 1633. Vuonna 1634 hän teki ensimmäisen kartan Turusta. Kyseinen kartta löytyy nykyään Suomen kansallisarkistosta. Suomen ensimmäinen maantieteellinen kartta Karjalasta tehtiin vuonna 1640. Kyseisen kartan teki Anders Streng ja se löytyy nykyään Ruotsin valtionarkistosta.

Suomen kartat kertovat Suomen historian lisäksi myös maanmittauksen ja maanmittareiden ammattikunnan historiasta. Heidän tekemiään karttoja pidettiin pohjana lähes kaikkien tulevien karttojen valmistukseen. Tällaisia olivat esimerkiksi pitäjänkartat, kihlakuntien kartat ja myöhemmin myös yleiskartat. Näiden karttojen tutkiminen herättää mielenkiintoa historiaa kohtaan ja ne kertovat meille erittäin paljon sekä sen ajan maantieteestä että maantieteellisestä osaamisesta.

Mistä Suomen vanhat kartat löytää?

Karttojen löytäminen arkistosta on joskus haastavaa. Vanhat Suomen kartat eivät nimittäin löydy aina tavallista hakulogiikkaa käyttäen. Niitä ei löydy esimerkiksi sijainnin tai paikan nimen mukaan. Tämä johtuu siitä, että niiden metatiedot ovat usein puutteellisia, eikä arkistojen hakujärjestelmiä ole suunniteltu karttojen etsimistä varten. Parhaiten kartat löytyvät, jos osaa kirjoittaa hakujärjestelmään sen nimen, tekijän ja kartan julkaisuvuoden.

Koska monet haluavat löytää vanhoja karttoja, ovat arkistot ja kirjastot alkaneet kehittämään omia palveluitaan. Niitä varten on esimerkiksi tehty aivan omia hakutoimintoja ja vanhoja karttoja on georeferoitu. Jotkin vanhat Suomen kartat on myös julkaistu internetissä yksikäsitteisen URI-tunnisteen kanssa.

Miksi Suomalaiset ovat ylpeitä vanhoista kartoista?

Vanhoista Suomen kartoista kannattaa olla enemmänkin kuin ylpeä. Niiden avulla voi nimittäin kertoa jälkipolville, millaista elämä joskus oli. Ne myös kertovat paljon Suomen historiasta ja monesta muusta asiasta. Suomalaiset ovat tunnetusti ylpeitä kaikesta suomalaisesta, ja tähän kuuluu niin Suomen jääkiekkojoukkue, suomalainen nettikasino nopeampi.com kuin esimerkiksi suomalaiset laulut, artistit ja jopa erilaiset ruokalajit. Miksi jostain hyvästä ei saisi olla ylpeä?

Jos vanhoja karttoja ei ole ennen tutkinut, voi olla hyvä idea lähteä niitä katsomaan. Niiden tutkimista varten on olemassa esimerkiksi ilmainen karttasivusto, jossa pääsee tutkimaan erilaisia karttoja. Karttoja tutkimalla saa myös ilmaisen historiantunnin ja puuha vie mennessään. Saatat pian huomata palaavasi karttojen äärelle useamminkin.

Vanhat Suomen kartat löytyvät karttaluettelon avulla

Suomen kartat löytyvät karttaluettelon avulla nykyään. Maanmittauslaitos toteutti nimittäin vuonna 2020 karttaselvityksen, jonka avulla ollaan saatu tarkempi kuva eri karttojen sijainnista. Lisäksi selvitys kertoo, mitä karttoja on olemassa, ja mistä ne voi mahdollisesti löytää. Kartoista kiinnostuneet voivat hyödyntää näitä tietoja. Toinen vaihtoehto on myös hyödyntää erilaiset karttapalvelut netissä.

Myös tutkijat voivat hyötyä vanhoista kartoista. Niiden avulla voi selvittää monia asioita niin historiasta kuin Suomen maantieteestä ja sen muutoksista. Vanhoista kartoista voi selvitä monia erilaisia asioita, ja siksi tutkijat ovat niistä kiinnostuneita.

Vanhat Suomen kartat vievät ajassa taaksepäin aina 1600-luvun alkupuolelle saakka. Suurin osa vanhoista kartoista lähtee kuitenkin 1700-luvulta eteenpäin. Lisäksi olemassa on monia muita kartan omaisia dokumentteja ja piirustuksia. Maanmittauslaitokselta voi esimerkiksi löytää myös maanmittaustoimituksiin liittyviä asiakirjoja, karttoja, peruskarttoja ja pitäjänkarttoja. Kaikki nämä ovat tutustumisen arvoisia, ja niitä kannattaa hyödyntää mahdollisuuksien mukaan.